Uluru ja Kata Tjuta

Ulurureissu alkoikin tosi aikasin aamulla, kun meidät tultiin hakemaan hostellilta jo kuudelta ja lähdettiin ajamaan aavikon suuntaan. Oikeastaan teknisesti kai kyseessä ei ole aavikko, vaan paikalliset kutsuu tätä ”bush”.. eli ilmeisesti jotain aron tyylistä pensaskasvustoa lähinnä. Hiekka aavikolla on ihanan punaisen väristä :)

Ekana päivänä oli ohjelmassa lähinnä paikka nimelt King’s Canyon(alkuperäiskielellä Watarrka). Käytiin siellä tekemässä 6 kilsan, eli kolmen tunnin käppäilyt ja oli kyllä upeat maisemat. Tuli mieleen ihan Grand Canyon pienoiskoossa. Muutamassa kohdassa oli sellaiset portaat, että tuli tehtyä aikamoinen peppulihastreeni(etenki ku repussa oli 6 litraa vettä lisäpainona) ja olikin kiva, ettei ollut lämpimämpi kuin 20 astetta, niin ei tullut liian kuuma. Kesällä keskellä Australiaa on keskimääräisesti kuulemma 38 astetta päivällä lämmin. Eli ihan hyvä tän takii tehdä tää reissu tänne nyt kun on talvi.

Ylhäältä oli ihanat maisemat

"Nää on mun maita."

Sillat on häviäjien valinta.

Tossa reunalla kuumotti pikkasen kun alas oli suora 90m pudotus..

Illalla sitten ajettiin meidän leiriin ihan keskenämme vaan keskelle puskaa. Käytiin porukalla keräämässä polttopuut ja kokattiin ruoka nuotiolla. Ruoka maistuikin hyvin meidän reippailun jälkeen ja unikin tuli yllättävän helposti, vaikka nukuttiin taivasalla swageissa. Olin jopa osannut niin hyvin kerrospukeutua, että yöllä ei tullut yhtään kylmä, vaikka mun makuupussi oli naurettavan ohut ja tarkoitettu lähinnä varmaan lämpimiin öihin. Yöllä olikin ulkona varmaan jotain suunnilleen plus viisi.

Tasmanialaista sidukkaa leirinuotiolla :)

Munkin annettiin osallistua ruuanlaittoon

Mun ja Jennin swagit

Aamulla tuli kuitenkin pikainen herätys kun vähän ennen kuutta sade yltyi sen verran että oli pakko pakata tavarat kasaan ja siirtyä bussilla leirintäalueelle aamupalalle. Oltiin Jennin kanssa siirrytty jo sateen alettua neljän pintaan sadekatoksen alle, niin oltiin onneksi aamulla ihanan kuivia.

Aamupalan jälkeen lähdettiin ajamaan bussilla kohti Kata Tjutaa (länkkärinimi The Olgas). Tää oli mun mielestä ehkä koko reissun upein mesta. Kata Tjuta oli tosi massiivinen ja kaunis paikka. Vaikka päivä oli muuten kohtalaisen lämmin, Kata Tjuta oli tosi tuulinen paikka ja siellä tuli sen takia tosi kylmä ja piti pitää pipookin päässä :D

 Hankala koittaa kuvata sen paikan massiivisuutta,

mutta tää kuva antaa aika hyvän kuvan :)

Kata Tjuta kauempaa

Kata Tjutan jälkeen lähdettiin ajamaan Ulurun suuntaan. Olin jotenkin odottanut että tää kivi ois ollu vähän pienempi, mutta jösses se olikin jättimäinen. 350 metriä korkea ja mekin käytiin kävelemässä base walk kiven ympäri, mikä oli 10 kilsaa. Kuulemma Uluru jatkuu 6 kilsaa maan alle vielä. Aika massiivinen järkäle siis kyseessä.

 Täydellinen maisema :D

 Aamulla kun mentiin katsomaan Ulurua, niin koko kivi oli sumun peitossa!

 Basewalk-kävely kiven ympäri

 Salaa piti ihan pikkasen kiivetä :D

 Sateen aiheuttama vesiputous, kuulemma

Uluru näyttää tosi päheeltä kun sataa

 Parissa tunnissa sumu hävisi Ulurun ympäriltä. Kuvassa näkyy

kiipeysreitti ylös, se oli kuitenkin suljettu, koska oltiin luvattu sadetta.

Koko kivi ei mahtunut näin läheltä kuvaan :D

 Viimeinen vilkaisu meidän bussin takaikkunasta :)

Uluruun on myös mahdollista kiivetä, mutta se on erittäin loukkaavaa aboriginaaleja kohtaan. Kyseessä on siis heille erittäin pyhä paikka ja on todella epäkunnioittavaa kiivetä Ulurun huipulle. Kiipeysreitti näytti kyllä houkuttelevalta, mutta jätin sen siltikin väliin :D

 Käytiin myös katsomassa suolajärveä aavikolla

 Kävin paijaamassa kesyä dingoa, se oli söpis ^_^

 Jenni kävi ratsastamassa kamelilla ekaa kertaa :D

Tällä kengurulla oli poikanen pussissa,

täällä semmosia kutsutaan nimellä "Joey"

Uluru ja Kata Tjuta oli tosi kauniita paikkoja molemmat ja olikin kiva taas eräjormailla aavikolla. Seuraavat etapit meidän reissussa onkin pelkästään kaupunkeja, niin piti taas hetkiseks laittaa eräjormailuvaatteet rinkan pohjalle ja kaivaa esiin vähän siistimmät kaupunkivaatteet :D