Balilaista tanssia ja tenttiviikko

Keskiviikkona oli erittäin hapokasta mennä aamulla kouluun kun oltiin tultu kotiin Sumatralta vasta tiistaina aivan illalla. Väsymysaste oli niin korkea, että meni luennot kyllä ihan totaalisesti ohi. Tän lisäks mun läppäri hajos ja piti lähtee ettimään uutta. Balilla ei oo ihan hirveesti mestoja(tai ainakaan luotettavia), mistä voi käydä ostamassa konetta. Päätin käydä ainakin paikallisessa Prismassa eli Carrefourissa ja sitten jossain yleisessä elektroniikkaliikkeessä nimeltä Electronic city. Molemmista paikoista löytyi tosi kiva hp:n miniläppäri, mutta tosi ruman turkoosin värisenä vain. Läppäriä tehdään myös nätin punaisena, mutta ne oli loppu. Carrefourista sanottiin että uuden tilaamiseen menee 1-2 viikkoa, mutta Indonesiassa en yhtään luottaisi näiden aika-arvioihin, kun täällä täsmällisyys ei ole ihan niin tarkkaa.

Kiertelin sitten noiden lisäksi pari luotettavaa liikettä Denpasarissa, mutta kaikissa oli läppärivalikoima joko noin 5 läppäriä tai sitten ei ollenkaan. Sitten tosi moni paikallinen suositteli mulle sellasta paikkaa ku Rimo Center ja tuntui olevan tosi innoissaan siitä. Koitin kysellä Carrefourin myyjiltäkin indonesiaks et onkse luotettavaa mesta, eli pääsanat käyttöön, onko se iso(besar), uusi(baru) ja hyvä(bagus). Se oli iso ja hyvä, mut ei kuulemma mitenkään erittäin uusi. Noh, sen verran innoissaan kaikki siitä oli, että kai sitä voi kokeilla.

Kestikin hetki löytää Rimo kun olin odottanut että se näyttäisi kohtalaisen siistiltä ulos, mutta se olikin vähän enemmän kämäsen puoleinen rakennus. Lattialla oli torakoita ja muutama rotta. Siinä oli kolme kerrosta täynnä pieniä(n. 10 neliön) kauppoja ja jo ovelta moni myyjä tuli hakemaan mua just niiden kauppaan ostamaan läppäriä. Kilpailu oli kova ja siellä mun läppäri oliskin ollu 20e halvempi kuin Carrefourissa, mutta päädyin siihen ettei varmaan ole sen arvosta jos se sit onkin joku feikki, näistä tuotteista ei täällä oikeesti usein voi tietää.

Olin jo ihan epätoivoinen ja varma siitä, että pitää varmaan lentää Kuala Lumpuriin tai Jakartalle hakemaan konetta. Kirosin Balia ja sen huonoa valikoimaa. Onneksi Suomessa yksi kaveri lohdutti ja auttoi etsimään hieman nopeemmalla netillään muutamia muita kauppoja, mistä päätin sitten käydä seuraavana päivänä koulun jälkeen etsimässä.

Meillä olikin koulua tällä kertaa Denpasarissa ja harjoteltiin balilaista tanssia. Se oli aika hankalaa, koska ensinnäkin ilmastointi oli taas kerran vähän heikohko ja oli ihan törkeen kuuma. Hiki vaan valu kun koitti keskittyä siihen, mitä meidän opettaja selitti kaikista eri jutuista mitä pitää tehdä samaan aikaaan. Ja niitä oli paljon! Kun seisoo, niin pitää jalat olla 90 asteen kulmassa v-asennossa ja muuten jalat maassa, paitsi koko ajan varpaiden pitää osottaa kattoa. Sen lisäksi pitää olla polvet koukussa niin alhaalla kuin mahdollista ja laittaa paino toiselle kankulle, sillai et se on selkeesti enemmän toisella puolella. Tämän lisäks käsien pitää olla ilmassa, toinen rinnan kohdalla ja toinen silmien kohdalla. Vielä tämänkin lisäksi sormien pitää olla mahdollisimman kääntyneinä taaksepäin ja naisten peukolon kämmeneen taitettuna. Sitten kun on löytänyt tämän maailman epämukavimman asennon, niin onkin kiva alkaa tanssimaan ja muuten liikkumaan. Muistutti kyllä aika paljon joogaa toi tanssi, hirveetä vartalonhallintaa vaadittiin. En olekkaan hetkiseen nauranut niin paljon kun tuolloin kun koitti kohtalaisen kankeasti tanssia tota tanssia, mikä paikallisten esittämänä näyttää niin upealta ja sulavalta. 

Törkeen hauskaa, mut ei oltu varmaan kovin vakuuttavia ku toi 

opettaja meinas koko ajan kuolla nauruun :D

Hauskan tanssitunnin jälkeen lähdettiin porukalla käymään yhdellä rannalla hieman Sanurista etelään. Kyseinen paikka oli nimeltään Turtle island vaikkei ihan teknisesti saari ollutkaan, vaan yhteydessä Baliin maasillalla. Ranta oli tosi hiljainen ja siellä oli lähinnä surffareita. Itse en uskaltanut lähtemään surffaamaan, koska aallot oli niin jättimäiset etten uskaltanut mennä edes uimaan. Ajattelin että voin turvallisesti olla polven korkuisessa vedessä hieman vilvoittelemassa, kun oli niin lämmin päivä, mutta aallot toivat mukanaan yhtään liioittelematta hieman siirtolohkaretta pienemmän kiven, mikä osui suoraan mua nilkkaan. Onneks mun jalat on kovaa tekoa, eikä tullut muuta kuin pieni haava ja mustelma. Tosi huonon kohdan kyl valitsi osuu ku sen on just siinä kohdassa, mihin tulee surffilaudan karkausremmi ja hiersi tosi pahasti kun käytiin surffaamassa pe ja la. Oli tosi kivaa viettää rantapäivää isolla porukalla, mutta oli sen verran kuuma jopa Baliasteikolla, että päätettiin lähteä jo parin tunnin jälkeen pois.

 Käytiin syömässä paikallisessa warungissa("ravintola"),
näissä syöminen maksaa yleensä noin 1-2e.

Lähdin rannalta suoraan etsimään läppäriä ja menin käymään Electronic Cityn eri myymälässä ja siellä olikin mun läppärii just ihanan nättinä punasena. Sain puhuttuu siihen vielä kympin alennusta ja läppärin hinnaksi tuli hieman alle 300e. Jos jotain kiinnostaa, niin läppäri on siis HP Mini 210, eli 10-tuumaisella näytöllä varustettu miniläppäri. Tätä oon nyt viikon käyttäny ja tykänny tosi paljon. Näppäimistö on tietysti paikallisella näppämistöllä, mutta vaihdoin sen suominäppikseksi koneelta. Tietysti tärkeintä tässä koneessa oli se, että tää on tosi nätti :D

Lauantaina meillä oli taas porukalla biletystä, tällä kertaa ruotsalaisella villalla. Oli ihan törkeen hauska ilta ja tanssittiin myöhään yöhön Eikonin tanssilattialla. Sunnuntaina oli sitten hieman väsynyt olo ja Pitstopin superherkullinen hamppari oli loistava, mutta ei kyllä vähentänyt väsymystä yhtään. Ei meinannut tulla mitään maanantain tentteihin lukemisesta. Meillä oli viime viikolla mid termsit, eli ma-ke kaksi tenttiä per päivä. Kaikki muut oli open book -tenttejä, paitsi indonesia, eli niihin sai viedä muistarit mukaan. Indonesian kielestä järjestettiin kaksi tenttiä, joista toiseen sai ottaa sanakirjan mukaan. Tentit olisikin olleet ihan liian vaikeita jos ei olisi saanut ottaa muistareita mukaan, koska esimerkiksi historiassa on noin miljoona eri temppelin ja rituaalin nimeä indonesiaksi ja nää sanat on ihan törkeen pitkiä, niin olisi mennyt ikä ja terveys jos niitä olisi ruvennut opettelemaan ulkoa. Kaikissa tenteissä melkein loppu aika kesken ja tuli kirjotettua niin sikana, että ranteeseen sattui. Kokeet meni ihan törkeen hyvin ja olin tosi ylpee ittestäni :D

Sunnuntaina illalla Ian oli soittanut meille yhtäkkiä ja sanoi olevansa Medanin lentokentällä, matkalla kohti Balia. Mitä ihmettä? :D Se mies on kyl yks mysteeri. Ian oli niin myöhään sunnuntaina Balilla, että päädyttiin sopimaan tapaaminen vasta seuraavalle päivälle. Tenttien jälkeen sitten suunnattiinkin Kutan keskustaan lounaalle Ianin kanssa. Ian sanoi olevansa bisnes/lomamatkalla 3 kuukauden ajan ja tuli vain pikaisesti Balille tapaamaan meitä ja jatkaa sitten matkaa kohti Gilejä ja Lombokia. Ian sanoikin ettei jaksanutkaan hengaa Balilla ja jatkaa varmaan seuraavana päivänä jo eteenpäin. Ian sanoi, että matkasuunnitelmiin kuului kanssa Papua, Timor, Flores, Malesia, Eurooppa ja mitäs muita olikaan mitä en nyt yhtään muista.

Syötiin siinä Ianin kanssa lounasta ja Ian taas kerran ei suostunut että me maksetaan mitään. Sen lisäksi Ian oli tuonut mulle pullon valkkaria, koska muistaa että sitä kaipasin paljon. Niina sai Lake Toballa tehdyn käsilaukun ja t-paidan.

Nauratti myös se, kun koitettiin opettaa Ianille, miten sanotaan suomeksi "you look good". Sanottiin että "näytät hyvältä" ja Ian rupesi kirjoittamaan sitä kännykkäänsä muistiin. Katottiin mikä oli tulos ja kännykässä luki "nauta huva alta" :D tiputtiin molemmat Niinan kanssa ja sanottiin Ianille että ei ainakaan naisia kannata ihan hirveesti ruveta sanomaan naudaksi :D Kaiken viel kruunas ku Ian yhdisti tän sen osaamaan suomenkieliseen kirosanaan tokasemalla "jumalauta nauta" :D

Sellainen viikko tällä kertaa. Tenttien jälkeen alkoi vajaan parin viikon loma ja ajateltiin lähteä tyttöjen kanssa porukalla käymään Gileillä ja Lombokilla. Toivottavasti löydän jossain välissä myös vihdoin aikaa surffata. Tuntuu et surffaaminen on jäänyt nyt ihan liian paikoilleen junnaamaan ja haluisin vaan päästä treenaamaan. Surffausta tietysti haittaa et meillä on ollut tosi huonot surffisäät viime aikoina. Todella turhauttavaa. Mutta en aio luovuttaa tai masentua, koska let's face it, kuka Balilla vois ees olla masentunu :D

Loman kunniaksi korkkasin Ianin tuoman valkkarin

ja illalla bileet siirtyi taas kerran tietysti Eikoniin :D

Lopuksi voisin kertoa pari hassua juttua, mihin on ollu hankala tottua Indonesiassa. Ensinnäkin kättelyt. Täällä pidetään loukkaavana jos ihmistä kättelee liian kovaa. Täällä on kohteliasta kätellä todella, todella löysästi. Tämäkin vaihtelee alueittain ja kuulemma esimerkikisi Jaavalla kätellessä hädin tuskin kosketaan toisen kättä. Toinen omituinen juttu täällä on se, että on myös epäkohteliasta ojentaa mitään vasemmalla kädellä. Ekat pari viikkoa vahingossa aina ojenteli kaikkea vasemmalla, mutta nykysin on jo tottunut ojentamaan kaiken oikealla. Näiden lisäksi indonesian kielessä on pari hassua juttua, mutta mun mielestä ehkä hassuin on se, että sanomalla sana kahdesti saadaan aikaiseksi monikko. Esimerkiksi lapsi on anak, mutta lapset on anak-anak(joskus kirjoitetaan myös anak2). Niin ja poika on laki-laki, elii jos haluaa sanoa poikalapsia, niin sanotaan anak-anak laki-laki :D ei onneksi tarvi sanoa laki-lakia myös kahdesti.