Reissu itään

Samana päivänä kun perhe lähti takaisin kotiin, lähdin suoraan Alman, Jaanan ja Jutan kanssa kohti maaseutua roadtripille. Matkan tarkoituksena oli päästä hieman tutustumaan Balin keski- ja itäosiin, ja etenkin itää oltiin kehuttu kauniista maisemista. Ensimmäinen etappi oli Ubud, vain reilun tunnin ajomatkan päässä Balin kodista. 

Meidän Ubudin hotelli 

Ubud on ehdottomasti yks mun lempipaikkoja Balilla. Voisin viettää siellä helposti viikon tai pari. Se on hieman turistirysä, mutta mun mielestä muistuttaa melkein eurooppalaista kaupunkia monine kahviloineen ja pikkuisine puoteineen. Päädyttiinkin tyttöjen kanssa lähinnä kiertelemään kaupunkia ja taas kerran rinkka sai hieman täytettä kun muutama ihana vaatekappale tarttui mukaan :D Ubudissa on myös ihanat markkinat, missä on nyt muutaman kerran tultu käytyä. Sieltä löytyisi vaikka kuinka monta koriste-esinettä kotiin, jos vaan rinkkaan mahtuisi tai postittaminen olisi ees kohtalaisen halpaa. Tällä kertaa päädyin ostamaan vain muutaman lasinalusen :)

Ubudista jatkettiin matkaa Batur-järven kautta Balin halki kohti itärannikkoa ja Amedin kaupunkia. Bali on kohtalaisen vuoristoinen paikka ja heti kun tuli pikkasen korkeutta lisää, niin piti vetää legginsit jalkaan ja kaksi eri villapaitaa päälle ja silti tuli kylmä. Olisi pitänyt olla kunnon pitkät housut ja takki kun kuitenkin skootterilla piti ajella.

Batur-järvi vuorelta kuvattuna

Kylätie matkan varrelta

Baturjärven rannalla

Alun matkaa tiet oli todella hyvässä kunnossa ja matka sujui erittäin hyvin ja päästiin Batur-järvelle kohtalaisen nopeasti. Batur-järven jälkeen kuitenkin tiet pieneni huomattavasti ja sitten me ylitettiinkin yksi vuori todella, todella pientä tietä. Tie oli ihan kauhean huonossa kunnossa ja oli todella hankala ajaa sitä. Ylös matka meni vielä ihan kohtalaisen jees, mutta alas tullessa oli käsilihakset ja jarrut kyllä kovilla kun piti koko ajan puristaa niitä pohjassa. Ensi kerralla kyllä etsin varman ja suuren tien, vaikka se kiertäisikin hieman, koska pikkutiet hidastavat kuitenkin matkaa selkeästi, kun niitä pitää ajaa niin hitaasti. Olikin ihanaa kun päästiin vihdoin vuorten yli pohjoisrannikolle ja kaikki tytöt huokasivat helpotuksesta että kaamea vuoritie oli takana. Loppumatka olikin isoa tietä, mitä pääsi huristelemaan kohtalaisen hyvää vauhtia :D

Näkymät vuoristotieltä alas

Amedissa löydettiin Mama Manisin pieni yösija, mikä oli todella mukava ja Mama Manis oli todella ihana mamma :) Manis on indonesiaa ja tarkoittaa makeaa, eli osuva nimi oli ainakin :D Heitettiinkin rinkat vaan nopeasti huoneisiin ja jatkettiin äkkiä etsimään ruokapaikkaa. Löydettiinkin todella kiva reggae-baari, mistä saatiin heti alkupalaksi todella herkullisia poppareita, ja aina kun syötiin tyttöjen kanssa lautanen tyhjäksi, niin keittiöstä tuotiin uusi lautasellinen :D Syötiinkin lopulta ehkä neljä lautasellista poppareita ruuan lisäksi, oli todella koukuttavia. Paikassa oli kanssa bilis-pöytä, niin pelattiin muutama peli. Siinä se ilta lepposasti menikin ja käytiin aika aikasin nukkumaan, koska seuraavana päivänä oli edessä matkan viimeinen osuus.

Lähdettiin aamulla ajelemaan itärannikkoa pitkin kohti etelää ja maisemat oli kyllä upeat. Teki koko ajan mieli pysähtyä ottamaan kuvia kallioisista rinteistä, ihanista hiekkarannoista ja monista kalastajakylistä, mitä tuli vastaan.

Meidän mopojengistä Jutta, Alma ja mä :)

Amedin rantaa

Amedin rannikkoa

Mun mopo ja road tripin varusteet

Vuoristotiet olivat mutkaisia ja mäkisiä, eivätkä myöskään kovin leveitä

Aika normaali maaseutukioski

Onneksi ei ollut sadekausi, niin tien ylittäminen vesikohdissa oli kohtalaisen helppoa

Vesipalatsi

Paluumatkalla pysähdyttiin nopeasti syömään Padangbaissa ja käytiin katsomassa läheinen Blue Lagoonin ranta. Se näytti todella kivalta ja rauhalliselta biitsiltä, mutta itse olin sen verran väsynyt ajamisesta ja suihku himotti niin paljon, että päätettiin vaan lähteä suoraan kohti kotia. Balilla siis skootterilla ajamisella saa itsensä melkein mustaksi kaikesta saasteesta, pöllyävästä hiekasta ja muusta roskasta.

Blue Lagoon

Tuntui kyllä että tällä reissulla tuli vihdoin nähtyä hieman sitä aitoa Balia, sitä miten ihmiset oikeasti elävät myös Kutan turistialueen ulkopuolella. Oli todella ihana reissu ja suurin kiitos meneekin siitä kivoille matkakumppaneille :)