”Rankan” kouluviikon jälkeen päätettiin Alman kanssa lähteä heti torstaina aamulla Gileille suorittamaan sukelluskurssia. Kyseessä oli siis PADIn Open water –kurssi ja sillä saa sukeltaa 18 metriin asti. Muutenkaan ei haitannut yhtään lähteä taas ihanalle Gili Trawanganille, mikä on ehdottomasti yksi mun lempipaikkoja koko maailmassa.
Lauttamatkan jälkeen käytiinkin vaan nopeasti heittämässä tavarat meidän sukelluspaikan kämpille ja mentiin loikoilemaan biitsille. Loppupäivä menikin siinä ihanasti säkkituoleissa makoillessa ja illalla oli ihanaa taas mennä pyörimään ympäri Trawanganin pientä rantakatua. Meitä oli tullut tona viikonloppuna Trawanganille noin 15 muutakin vaihtaria, mutta hirveästi muiden kanssa ei keretty hengaamaan, koska sukelluskurssi oli niin kokopäiväistä hommaa.
 |
| Meidän huone |
 |
| Turtle beachin säkkituolit oli ihanan mukavia ja tietysti lemon juice kruunasi kokonaisuuden |
 |
| Pieni kilppari turtle sanctuaryssä |
Ensimmäisenä päivänä kurssista menikin heti aamulla pari tuntia siihen, että käytiin Alman kanssa teoriaa läpi. Kurssilla pitää siis oikeasti jopa opiskella kaikkea laitteistosta ja paineista veden alla jne. Sen lisäksi lopuksi on päästävä kokeesta läpi, että saa open water –pätevyyden. Teoriaan oli siis pakko keskittyä tarkasti. Tuntuikin että tuli käytettyä aivoja ekaa kertaa johonkin neljään kuukauteen ja oli todella raskasta opiskella teoriaa :D
Aamun teorioiden jälkeen jatkettiin altaaseen kolmisteen, minä, Alma ja yksi Chileläinen tyttö. Chileläinen oli siellä tekemässä vain discovery divee, mihin ei tarvitse pätevyyttä, vaan siinä tehdään kohtalaisen nopea teoriakertaus ja lähdetään helpolle sukellukselle. Ei keretty edes alottamaan allasharjoituksia, kun jo meidän ohjaaja tuli kertomaan, että meidän ryhmään oli tullut pari kiinalaista lisää. Ja ei hitto ne kiinalaiset oli totaalikatastrofi. Ne ei osannu edes uida! Voihan jösses sentään kun kattoi niiden menoa jo altaassa, niin pikkasen huoletti et ne hukkuu tai vastaavaa. Noh, onneksi sukeltaessa on kohtalaisen vaikea hukkua, kun on kuitenkin happilaitteet. Pitää vaan muistaa hengittää. Se onkin sukeltamisen tärkein sääntö. Älä koskaan lopeta hengittämistä.
Nopean lounaan jälkeen lähdettiinkin isolla porukalla laivalla liikkeelle kohti sukelluspaikkaa. Meitä oli useampi pieni eritasoinen ryhmä menossa samaan paikkaan eri syvyyksiin. Ensimmäinen sukellus jännittikin hieman, mutta ei mitenkään hirveästi. Enemmän olin todella innoissani. Kun päästiin vihdoin veteen, niin tietysti totaalikatastrofit yks ja kaks heti eksyivät joukosta ja ajautuivat virtauksen mukana jonnekkin sadan metrin päähän rantaveteen. Sieltä ne eivät sitten älynneet tulla takaisin, vaan jäivät tekemään jotain todella epämääräistä snorklailua niiden happilaitteiden kanssa pinnalle! Pinnalle!! :D Ei helvetti. Mun naamaan sattu se facepalmaamisen määrä mitä tulikin tehtyä sen loppusukelluksen ajan. Lopulta sitten pari sukellusohjaajaa kävi hakemassa ne sieltä ja roudasikin niitä lopulta koko loppumatkan pitämällä happipulloista kiinni eikä päästänyt yhtään irti. Välillä aina kun vilkaisin kiinalaisia kesken sukelluksen, ei voinut kuin nauraa, mikä tietysti oli huono, koska silloin mun naamari täyttyi aina vedellä kun hymyilin. Noh, saipahan ainakin harjotella maskin tyhjennystä vedestä aika paljon :D Jooh, eka sukellus ei siis mennyt ihan putkeen, mutta ainakin oli ikimuistoinen.
 |
| Kamppeiden tarkistamista ja roudaamista laivaan |
 |
| Laivan kokka oli kyl ihan mun mesta, tos oli ihana istuskella kun ajeltiin saarien välisillä vesillä :) |
Sukeltaminen on kohtalaisen helppoa hommaa lopulta, mutta aluksi mullakin oli ongelmia hengittämisen kanssa. Ensimmäinen minuutti veden alla tuntui siltä, että en saanut happea, vaikka koko ajan hengitin ja tuntui että keuhkot täyttyivät ilmasta ja tyhjenivät ihan normaalisti. Toinen puoli mun aivoista huusi ”sä hukut, nyt pinnalle!” ja toinen puoli sanoi ”hengitä vaan, kyl tää tästä”. Oli siis pieni sisäinen kamppailu meneillään. Lopulta tää olo sitten meni ohi ja sukeltaminen oli kohtalaisen luonnollista. Meren pohjassa on ihanaa vaan lillua ja ihailla kaikkea ympäristöä. Jäin heti ekalla sukelluksella tähän ihan koukkuun, sukeltaminen on ehdottomasti yks päheimpiii juttuja mitä oon ikinä tehnyt :)
Ekan päivän sukelluksen jälkeen tehtiin Alman kanssa vielä hieman teoriaa, ja huomattiinkin äkkiä että meillä olikin mennyt teoriaan ja sukellukseen jo 10 tuntia sinä päivänä. Käytiinkin vaan nopeasti syömässä ja mentiin kohtalaisen ajoissa nukkumaan, koska seuraavasta päivästä olisi tulossa melkein yhtä rankka.
Toisen päivän sukellus olikin sitten jo parempi, kun oltiin siellä kolmisteen Alman ja ohjaajan kanssa. Ei siis tarvinnut tällä kertaa katsella kiinalaisten epämääräisiä uimisyrityksiä. Toinen sukellus meillä olikin paikkaan nimeltä Shark point, mutta epäilin vahvasti että tuskinpa siellä mitään haita näkee. Yllätys oli siis aikamoinen kun meidän ohjaaja, joka meni edeltä, näytti heti pohjalle laskeutumisen jälkeen hain käsimerkkiä. Kun näin tämän merkin, niin olin kahden vaiheilla et nii, pitäiskö sitä jäädä kattomaan vai uida vaan täysillä karkuun. Päädyin kuitenkin että kai sitä voi jäädä katsomaan ja näinkin sitten hain siinä uimassa noin 5 metrin päässä meidän ohi. Sitä ei hirveästi kiinnostanut me ja se vaan leppoisasti jatkoi matkaa. Kyseessä oli noin 1,5-metrinen riuttahai ja tämä laji aika harvoin käy ihmisen kimppuun. Mutta hain näkeminen, ilman että on mitään siinä välissä, on kyllä aika villi kokemus.
 |
| Painovyö olkapäällä (5 kiloo) |
 |
| Happipullot odottamassa sukeltajia |
 |
| Valmiina veteen, kohta tosta kellahdettiin taaksepäin :D |
Lopetettiin päivä tällä kertaa jo kuudelta, vain 9 tunnin pakertamisen jälkeen, mutta nyt oli vihdoin kaikki teoriat tehty. Tätä voikin sitten hyvin mielin mennä juhlistamaan illan full moon partyihin. Kovin paljoa ei kuitenkaan viitsinyt juoda, koska seuraavana päivänä oli kuitenkin luvassa 2 sukellusta.
 |
| Erittäin väsyneenä tokan päivän sukelluksen ja teorian jälkeen oli ihanaa nauttia herkullinen pitsapala ja kokis ennen bileitä :) (Pitsapala syöty ennen kuvaa, koska I was so friggin hungry!) |
Vikat sukellukset meni jo ihan ammatilaisen otteet ja päästiinkin käymään jo aika syvällä. Yhdessä vaiheessa syvyysmittari näytti 21 metriä, siinä on siis syvin missä oon koskaan käynyt :D Vikojen sukellusten jälkeen tehtiinkin teoriakoe ja se meni ihan heittämällä läpi. Koe ei ollut kovin vaikea, lähinnä tärkeimpiä juttuja käytiiin siinä läpi. Open water –pätevyys tuli siis hankittua ja seuraavaksi alkoikin jo himottaa se Advanced-pätevyys, millä pääsisi sitten jo 30 metriin :D Sukellukseen siis tosiaan jää koukkuun!
 |
| Juhlistettiin vikaa sukellusta herkullisella pastalla ja lasillisella viiniä |
 |
| Mun väliaikainen PADI-kortti |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti